maanantai 16. maaliskuuta 2015

Jotain arjen tapaista

No ohhoh, hetki aikaa kirjottaa. On tää melkosta.

Bangkok jatkaa tutulla "joka päivä jotain uutta" -linjalla. Viimenen viikko on menny kaupunkiin ja muihin vaihtareihin tutustuessa, eikä kirjottamiseen oo kauheesti aikaa löytyny. Nyt skarppaan. Viime viikolla kun oltiin päästy takasin Bangkokiin, tapahtui aika pian ensimmäinen vaihtarien välinen tutustumistuokio kun slovakialainen Juli laittoi viestiä ja ehdotti tapaamista. Meille sit paljastui, että se asuu meistä pari kerrosta ylempänä eli naapureita ollaan. Päädyttiin myös muutamalle samalle kurssille, mutta siitä lisää myöhemmin. Myös meidän kolmas suomalaisvahvistus asuu samassa talossa, samoin kuin aika moni muukin.



Meillä oli nyt sit viikko vapaata ennen koulun alkua ja ekana hoidettavien asioiden listalla oli kaikenlaisten semihyödyllisten asumistavaroiden (kuten vedenkeittimen ja siivoustarvikkeiden) hankkiminen. Koska asutaan vähän kauempana keskustasta, aateltiin että vois olla vaikeeta löytää mitään kunnon kauppaa läheltä. No onneks ei lähetty hakuammunnalla etsimään, vaan kuultiin Julilta, että kilometrin päässä on jonkin sortin ostoskeskus. Nojoo. Melkonen laitos ettenkö asiaa paremmin ilmaisisi. Eikä se oo edes ainut, vaan sen lähellä on paljon muitakin kauppoja ja mm. katumyyjäkeskittymä (katumyyjiltä löytyy ihan halvalla esim. kenkiä ja mm. oikeestaan ihan kaikkea muutakin). Sieltä ostariltahan sai sit tietysti ihan mitä vaan. Parin eksymisen jälkeen löyty sit tavaratalopuoli ja siellähän niitä vedenkeittimiä oli hyllytolkulla. Myös oikein hyvän kokonen ruokakauppa sieltä löytyy. Samoin leffateatteri, peliluola (karaoket ja koripallokoneet ja kaikki), pieni akvaario/eläintarha ja minikokonen vesipuistokin. Funny story: käytiin siellä vesipuistossa ja kaikkihan meni taas niinku Strömsössä. Not. Päästiin sinne ja mentiin altaaseen ja heti meitä oltiin komentamassa pois. Niillä oli joku ihme tauko, jonka aikana ei saanu uida ollenkaan. En oo vielä googlannu syytä. Anyway, tauko loppui, sai uida, meni ehkä kymmenen minuuttia niin meikäläinen teloi jalkansa vesiliukumäestä altaaseen tullessa. Haava siihen vaan tuli, mut en mielellään hankkis tulehdusta just ennen koulun alkua (tai noin yleensäkään). Menin kysymään respasta laastaria ja näytin haavaa, joka oli pienempi kuin mitä veren määrä antoi olettaa. Tiskillä ollut tyttö alkoi ihan hädissään hössöttää ja tilanne päättyi siihen kun kolme ihmistä puhdisti ja laastaroi mun haavaa. End of story, tulipahan sekin paikka nähtyä.





Nojoo. Käytiin siellä akvaariopaikassakin, sisäänpääsy euron. Sieltä olis saanu ostaa kaikkia hienoja kaloja ja kani ois lähteny muutamalla eurolla. Akvaariot oli ihan hienot, siellä oli ties mitä rauskuja ja pallopääkaloja. Niiden lisäks siellä oli mm. aavikkokettuja, mangusteja ja pikkuapinoita. Vähän ehkä kyseenalaistin niiden elinolot, en tiiä olisinko maksanu ja menny sinne jos olisin tiennyt, että siellä oli muutakin kuin akvaarioita. Mutta kalat oli tosiaan hienoja.

Grumpy fish!












Myöhemmin viikolla käytiin mm. Central Worldissa, joka on Bangkokin ilmeisesti isoin ostoskeskus. Ollaan kerran kävästy siellä ilta-aikaan, mutta ei todellakaan tajuttu miten iso se on. Se vaan jatkuu joka suuntaan. Ei siis tälläkään kertaa kierretty sitä ihan asiaksemme, koska siihen pitää varata kunnolla aikaa. Eihän sitä tiiä mitä siellä on, varmaan sieltä pääsee Kiinaan tai jotain muuta vastaavaa. Lisäks ollaan käyty parissa muussa paikassa, esimerkiksi Terminal 21:ssä. Se on sit taas kauppakeskus uudemmasta päästä ja siellä on joka kerroksessa teemana joku iso kaupunki. Kerroksia löytyy mm. Rooman, Istanbulin, San Franciscon ja Pariisin tyyliin. Ja ei, en oo käyttäny kaikkia opintolainoja ostoskeskuksiin, ne nyt vaan sattuu olemaan ilmajuna-asemien lähellä ja niihin tulee usein eksyttyä. Mitä taas lähdettiin tositarkoituksella etsimään, oli urheiluvaateoutlet. Sellainen löydettiin, mutta se oli pieni ja vähän pettymys. Yllättäen tosin vieressä olleesta kalliin näkösestä outletista löytyi meikäläiselle Niken juoksukengät. 

Juoksukengistä päästään kätevästi kuntosaliasiaan. Jotain urheiluahan on pakko päästä harrastamaan, vaihto ei oo tekosyy tauolle. Meidän taloyhtiössä (tai mikskä tätä nyt voi sanoa) on oma kuntosali, mutta se on suoraan sanottuna aika surkea. Se on pieni, siellä kuolee kuumuuteen ennen kun on ees alottanu ja moni laitteista on rikki. Meiltä löytyy myös uima-allas, mutta se on sentään hyvä ja sitä myös käytetään. Lähdettiin sitten päivänä eräänä kiertämään lähimaastoa käyttökelpoisen kuntosalin toivossa. Tiiättekö kerranki kävi niinku elokuvissa. Käveltiin vähän lenkkiä, kunnes törmättiin tähän Sports Villageen. Muutamalla eurolla sai kertakäynnin, joten eikun nostelemaan punttia ja arvioimaan salin käytettävyyttä. Siellä ei ollut ketään. Ei ristin sielua. Ja se oli aika iso ja aika uusi. Kuukauden jäsenyys on Suomen hinnoissa eli muutaman kympin (1000baht). Sehän tuli otettua vielä samalla reissulla. Myöhemmin todettiin, että iltasin siellä saattaa jopa olla muitakin, mutta tungoksesta ei voi puhua vitsilläkään.

Tähän piti tulla vielä juttua ekoista koulupäivistä ja vaihtarijutuista, mutta jätetään seuraavaan kertaan kun tätä tekstiä nyt näytti näin reilusti irtoavan. Loppuun voisin todeta, että rakastan tätä kaupunkia, ja että kurssivalintojen kanssa on vielä pientä säätämistä. Ehkä seuraava postaus tulee sit kun tää alkuhässäkkä saadaan pois alta.




Aasialaiseen elämäntapaan pikkuhiljaa tottuen

Viivi





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti