Juuh. Tutti Ry eli meidän yliopiston teekkareiden ainejärjestö täytti 25 vuotta ja olin kuullu vähän juttua, että teekkareilla tapaa olla aika hyvät vuosijuhlat. En ollu vujuilla ennen ollu, joten päätin, että nää saa olla ensimmäiset. Paikka ei olis voinu olla sopivampi, juhlat nimittäin pidettiin meidän naapurissa yliopistolla Technobotnian labroilla. Sehän nyt on varsinainen tuttilaisuuden mekka, mikä selittää paikkavalinnan. Myös kutsuvierastilaisuus ja jatkot oli yliopistolla. Hiukset kävin laitattamassa tuossa kulman takana, joten kauas ei tarvinnu lähteä. Lähipiiriini kuuluu onneksi useampikin vujukonkari, joten muutamat puuttuvat asiat sain lainailtua. Esimerkiksi Vyyn kuntanauhan ja hartiahuivin sain lainaan.
Kuntanauhasta sen verran, että ne on ne ruusukkeet rinnuksilla. Vuosijuhlilla on tapana tunnustaa väriä, eli omaa alaa ja viestintätieteilijöillä nauha on mustaharmaa eli ihan kohtuullisen tyylikäs. Oman alan nauhan lisäksi yleensä (ei aina koska ei oo pakollinen) pidetään myös oman ylioppilaskunnan nauhaa. Vyyllä se on punakeltanen (ei mätsänny mun mekkoon pätkääkään). Hartiahuivi taas on oltava, jos mekko ei peitä olkapäitä. Olkapäiden on oltava peitettynä tietyn aikaa, kunnes sen saa ottaa pois (pääruoan jälkeen muistaakseni..?). Mekon on oltava pitkä ja hiusten jollain tavalla kiinni, ihan minkä tahansa näkösenä ei sovi huidella ympäriinsä.
Siinä näkyy ne kuntanauhat, ylioppilaskunnan nauha aina ylimmäisenä.
Annoin kampaajalle suht vapaat kädet, tän näkönen tuli.
Naamasta näkee et on vähän vujujännä.
Ja sama ilman huivia.
Koska olen kiltti ja tunnollinen, en laita tänne kuvia joissa on muita (johtuu myös siitä, että olen laiska enkä jaksa kysellä kaikilta lupia). Pyydän jälleen myös anteeksi kuvien laatua, ne on otettu perunalla, koittakaa ymmärtää.
Juhlat oli hienot. Meidän pöytäseurue sattu olemaan oikeen hyvä, siellä oli vähän uutta naamaa ja vanhoja tuttuja ja fiilis oli koko ajan erittäin jees. Illalliselta siirryttiin jatkoille, joissa porukka viihtyi kuka mitenkin myöhään.
Meillä oli myös sillis, eli silliaamiainen (Mistä se nimi oikeen tulee? Siellä mitään silliä ollu). Vujuja seuraavana päivänä bussi siis kuljettaa vielä/jo pystyssä olevan väen paikkaan x ja siellä saa syödä. Monelle kelpas vielä alkoholikin, mutta lisäks repertuaariin kuului lihapiirakat, kaikki mahdolliset naksut ja naposteltavat, snickers -jäätelöt, ja ties mitä kummallista. Hyvin kelpas. Tarjolla oli myös joku paikallinen bändi. Kotiin menin hieman väsyneenä.
Ei jääny mun viimesiks vuosijuhliks. Oli hauskaa ja vuoden päästä on niinkin hyvä tilaisuus, kuin meidän oman ainejärjestö Comedia Ry:n vujut. Niitä ei ole kun vaan viiden vuoden välein, pienempi järjestö kun ollaan. Comediasta kirjoitan tulevaisuudessa luultavasti lisää, saatan nimittäin kohta olla siellä heilumassa hallituslaisena.
Syksy vetelee kivasti jo viimesiään, mikä tarkottaa että pian alkaa KANDIn kirjottaminen. Sitä odotellessa.
-Viivi