sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Koulutuspoliittisia saavutuksia

Mun kopohommat alkaa olla tän kevään osalta ohi. Maalis-huhtikuun taite oli melkosta eskaloitumista.

Maaliskuun alussa totesin, että alkaa olla korkea aika tehdä jotain tulevan excursion eli opintoreissun eteen. Niimpä tein jotain, ja siinä kesti lopulta viikko. CoMedia tekee siis keväisin reissun johonkin (=Helsinkiin), missä sitten käydä muutamassa yrityksessä vierailulla. Omien kandihommien takia totesin, että itselleni sopii tasan yksi viikko. Miellyttävää lisähaastetta, sitä kun ei tänä keväänä olekaan ollut. Tänä vuonna lähdettiin siitä ajatuksesta, että vierailukohteet valitaan toiveiden perusteella. Sain toiveeksi viestintätoimisto Milttonin, jonne sitten laitoin sähköpostia.
"Tuo on kyllä tosi kiireinen viikko, meille ei valitettavasti sovi mikään muu aika, kun 31.3 klo 14."
"Sitten me tullaan sillon."

Se oli hyvä alku. Seuraavaksi lähdettiin tavoittelemaan Yleä, jossa kiinnosti niin viestinnällinen näkökulma, kuin myös studiot. Studioille voi mikä tahansa ryhmä varata kierroksen, mutta ajattelin jotain vähän spesifimpää. Laitoin siis viestiä, ja siellähän innostuttiin. Kyselivät, että mitkä asiat kiinnostaa ja koska halutaan tulla. Asia lyötiin lukkoon. Kolmatta paikkaa mietittäessä todettiin haluavamme organisaatioviestintää. Lähdin sitten vaatimattomasti tavoittelemaan ulkoministeriötä.

Laitoin viestiä. Vastasivat, ja soittivat heti perään. "On niin paljon mukavampi jutella näin niin saa kaikki asiat käytyä läpi. Hurjan kiva, että olette kiinnostuneita." Öö, kuka ei olis?


Helsingissä tavattiin sitten porukalla 30.3. Meitä oli semmoset 17, mikä oli ihan sopiva ryhmäkoko. Ulkoministeriössä meille kerrottiin viestinnästä ja maakuvayksikön toiminnasta. Maabrändi on meikäläiselle semmonen kiinnostava juttu ja kysyinkin esityksen jälkeen, tehdäänkö ulkoministeriölle paljon graduja. Ei kuulemma hirveästi, mutta se on mahdollista. Pitää vain olla ajoissa liikkeellä, jotta löydetään aihe, josta on sitten oikeasti hyötyäkin. Pistetään ehdottomasti harkintaan, miettikää kui siistiä ois sanoa, että tein graduni Suomen valtiolle.

Matka jatkui kohti viestintätoimisto Milttonia. Ehdittiin kivasti käydä kahvillakin sitä ennen ihan vaan huomataksemme, että Milttonilla oli myös kahvitarjoilu.

Sopivan hipsteriä mainostoimistohenkistä evästä Milttonilla.

Kuinka usein näkee ihmisiä, jotka oikeesti tykkää niiden työstä ja puhuu siitä pilke silmäkulmassa? Miltton oli aivan uskomattoman inspiroiva paikka, koska kaikki kolme tyyppiä, jotka meille oli puhumassa, puhui asiastaan todella innostuneesti. Pari näistä on päätynyt töihin työharjoittelun kautta, ja se onkin Milttonin tärkein rekrykanava. Yrityksellä on trainee-ohjelma, johon on haku toukokuussa ja joka käynnistyy syksyllä. Hakisin ehdottomasti, jos en olis järjestöhommissa vielä syksyllä. Miltton on siis viestintätoimisto, joka tekee melkein mitä vaan, esim. yritysviestintää ja mainoshommia.

Milttonin jälkeen meillä oli vapaata aikaa, mikä tarkotti melkeen jokaisen kohdalla syömistä ja välikuolemaa. Monet oli heränny aikasin aamujunaan tai tullut yöbussilla, joten meno oli aika väsynyttä. Osa meistä yöpyi omppuhotellissa, ja käytiin sit sillä porukalla vähän syömässä. Illalla mentiin olohuonetta muistuttavaan Navy Jerrys'siin istuskelemaan paikallisten viestijöiden eli Media ry:n kanssa. En oo ite aiemmin tavannu muita viestijöitä, joten oli ihan hauskaa vähän tutustua.

Seuraavana päivänä lähdettiin aamulla hyvissä ajoin kohti Pasilaa ja Yleä. Myös Ylellä oli järjestetty pientä evästä, mikä oli tosi  jees siinä aamutuimaan. Ensin Ylen viestintäpäällikkö Mika Ojamies vei meidät astetta isompaan kokoustilaan, jossa kuultiin vähän asiaa Ylestä. Paikalla oli myös viestintäharjoittelija Jyväskylän yliopistosta, ja kuultiin, että ottavat Ylellä ihan mielellään harjottelijoita. Tiedän muuten nyt mitä teen ensi keväänä. Jutustelun jälkeen lähdettiin kiertämään studioita, ja ainakin itse olin ihan liekeissä. Noin viikon uutisten vakiokatsojana meinasin revetä liitoksistani kun päästiin ohjelman kuvausstudioon.

Joku on hieman mielissään.


Päästiin myös aamu-tv:n studioille.

Yleltä lähdettiinkin sitten jokainen eri suuntiin. Edellisenä päivänä oltiin tosiaan saatu uutisia, että VR lakkoilee just sillon kun pitäis päästä Vaasaan. Siitä tulikin sit melkonen hässäkkä kun piti yrittää saada liput bussiin. Esimerkiks Onnibussilla liput alko vähenemään ja kallistumaan todella nopeesti uutisen ilmestyttyä. Itse pääsin ihan kivasti ensin päiväbussilla Tampereelle, missä kävin oman oppaani kanssa syömässä ja istuskelemassa maailman söpöimmässä kahvilassa ja josta mun opas sitten tyrkkäs mut oikeeseen bussiin, että pääsin Vaasaan. Mulla oli seuraa Vaasaan asti, joten matka meni iha kivasti.

Täytyy sanoa, että oon ihan uskomattoman ylpeä tosta excusta. VR:ää lukuunottamatta kaikilta katastrofeilta säästyttiin ja palautteen perusteella kaikille jäi tästä jotain käteen. Parasta on kuulla, kun joku sanoo excun vahvistaneen tunnetta siitä, että on oikealla alalla. Itsellenikin kävi näin.

Nyt jatkan kandin hiomista, palautukseen aikaa neljä päivää!

-Viivi



tiistai 5. huhtikuuta 2016

Reykjavik

Tää on taas niitä päiviä kun haluaisin mennä peiton alle piiloon pahaa maailmaa ja tulla ehkä sit ens kuussa pois sieltä. Vesivahinko laajee, rempan arvioitu kesto pitenee, palautepäivä oli stressaava ja kandin palautus on ens viikolla. Kuolen. Itkettää. Nyt on varmaan hyvä hetki miettiä muutaman viikon takaista Islannin reissua, mikä oli super.

Lento kesti noin 3,5 tuntia. Se on semmonen kompakti matka, jonka jaksaa ihan istuakin.


Lentokentältä ajeli jonkun 45min Reykjavikiin. Matkalla nähtiin semmosta perus maaseutua, tasasta kivikkoista maastoa siis.

Just nyt voisin muuttaa tonne keskelle peltoa ja alkaa kasvattaa vaikka lampaita.

Päästiin kaupunkiin ja siinähän se hotelli oli aivan keskustassa torin laidalla. Olin aivan fiiliksissä siitä pikku torista, jota reunusti ihanat värikkäät pikku talot. Lisäks kun tultiin ulos bussista niin jostain tuli aivan täydellinen ruuan tuoksu. Islannissa yks perinteinen pikaruoka on pylsur eli hodarit. Siinä torin laidalla oli kaks grilliä ja sieltähän käytiin heti hakemassa ekat perinneruuat kun oltiin saatu laukut hotellille. Sattuneesta syystä ruuasta ei oo kuvia. Kaikki mitä syötiin, oli niin hyvää että ne hävis ennen ku kerkes ajatellakaan. Testattiin matkan aikana hodareiden lisäks mm. paikallinen fish & chips, bbq ribsit, hain lihaa (vähiten hyvä), kuivakalaa ja lammasta. Oi nam.





Suurimmaks osaks meijän aika meni siinä, että käveltiin ympäriinsä. Reykjavikissa on ihania värikkäitä taloja ja seinämaalauksia (mustatkin talot on jees) ja maisemat oli mahtavat. Yhtenä aamuna käytiin aamukävelyllä keskustan ulkopuolella, ruokittiin sorsia ja joutsenia ja ihmeteltiin vaan.





Reykjavikin nähtävyyksiin kuuluu muun muassa keskustassa sijaitseva kirkko. Muahan ei kirkot kirkkoina juurikaan kiinnosta, mutta siellä olikin näköalapaikka. Niihin pitää aina päästä.


maisemat 5/5

Toinen asia, joka Islannissa pitää kokea, on tietysti kuumat lähteet. Kaikki tietää sen sinisen laguunin, mistä on kuvia kaikkialla. Ei menty sinne, se on turistimesta. Etsiskeltiin sen sijaan niitä paikkoja, missä paikalliset käy, ja päädyttiinkin sit testaamaan kaks eri paikkaa. Voi että. Voisin istua kaiket päivät siellä 40-asteisessa vedessä. Eka paikka oli keskustassa. Se ei ollu niin iso, siinä oli perus uimahalli ja ulkona sit ne kuumat altaat. Toinen paikka olikin kunnon ulkouimala, siellä oli ihan isot altaat ja sit semmosia pienempiä eri lämpösiä altaita. Vesi oli tosiaan niin lämmintä, että siellä tarkeni, vaikka ulkolämpötila oli +6. Sinne mentiin semmosella Hop-On Hop-Off -turistibussilla. Paikan nimi on Laugardalslaug, 

Nää turistibussit on kyl käteviä kun niillä pääsee kaikkiin kauempana oleviin kohteisiin ja näkee samalla maisemia. Varattiin yks päivä sellaselle kierrokselle ja jäätiin pois uimapaikan lisäksi yhdellä ostarilla (ei ostettu tasan mitään) ja Perlanilla, joka on isojen vesisäiliöiden päälle rakennettu näköalapaikka keskustan ulkopuolella.



Ylläoleva kuva on otettu bussista, sanoisin että ei huano.

Asiaa reissusta riittäis varmasti aika paljon enemmänkin, mutta sattuneesta syystä (kandi..) kirjottaminen ei tällä hetkellä jaksa innostaa ihan hirveesti. Tässä nyt kuitenkin pintaraapasu, oli mahtava reissu! Onneks seuraava on jo varattu niin jaksaa taas.

Olis niin kiva kirjottaa enemmänkin, esimerkiksi meidän Helsingin ekskursiosta, jonka mä siis itse järjestin. Tutkinnon loppumetrit ja henkistä jaksamista nakertava remppa kuitenkin raastaa sen verran, että jostain pitää karsia. Kattellaan siis myöhemmin.

-Viivi