tiistai 28. kesäkuuta 2016

Elämää kandin palautuksen jälkeen

Lyhyesti vois sanoa, että oon tehny töitä ja käyny salilla. Sitä se on enimmäkseen ollu. Mut töissä on kivaa ja salilla on kivaa ja viikonloput on oikeasti vapaita, eikä vaan rästijuttuihin varattua aikaa. Oon mm. ehtiny lukea oikeita kirjoja, mitä ei kouluaikana ikinä tapahdu. Kaikki on siis aika lailla fine.

Yhtenä viikonloppuna tuli käytyä Helsingissä, kun tuo toinen puolisko on nyt siellä tän kesän töissä. Kierrettiin mestoja, syötiin hyvin ja käytiin ihmettelemässä sitä uutta Löyly -saunaa Hernesaaressa. Suunnitelmia on kyllä tehty enemmänkin, mut aina kun oon aatellu mennä Helsinkiin niin siellä on huono keli.

Töissä (Vaasan kesäyliopistolla) oon ehtiny olla nyt kuusi viikkoa. Hommat on aikalailla selviä, ja osaan jo suunnilleen vastata ihmisten kysymyksiin kun ne soittaa. Perusjuttuihin kuuluu somen päivittäminen, ilmoittautumisten käsittely, tietojen kirjaaminen rekisteriin ja nettisivujen päivittäminen. Sen lisäksi kesäyliopistolla ollaan siirtymässä uuteen järjestelmään ja meillä oli siitä skypekoulutus. Pitää opetella hommat kunnolla, koska heinäkuun lopulla jään toimistolle yksin reiluksi viikoksi ja kaikki on meikäläisen vastuulla. Mun tehtäviin kuului myös hankkia vähän lisämateriaalia kuvapankkiin, joten yks aurinkoisempi päivä meni kampuksella kierrellessä ja kuvia ottaessa.




Yhtenä aamuna meidän kolmannen kerroksen toimistoon oli eksyny leppäkerttu ja sitä sitten pelastettiin ja kuvattiin some täyteen.

Kerroin aiemmin, että meillä oli vesivahinko ja siitä seuranneen rempan kanssa on tullut eleltyä kohtuu lailla sovussa. Toki elämää vaikeutti se kun piti lähteä aamulla ekaks ja illalla vikaks alakerran saunatilojen vessaan ja suihkussa piti myös käydä siellä. Nyt voin kuitenkin todeta rempan olevan jotakuinkin valmis, eikä meidän kylppäri ole enää sininen. Se on nyt valkoharmaa ja aika tyylikäskin. Remppa ei itsessään oo ollu mikään häiriötekijä, koska päivät oon ollu töissä. 

Semmosta.

-Viivi


lauantai 18. kesäkuuta 2016

Pariisi, osa 3

Mitä mä teen kaikki illat ku en saa yhtä tekstiä kirjotettua? Nyt kyllä tungen loppureissun tähän.

Perjantaille meillä olikin vähän spesiaalimpaa ohjelmaa, Essi oli nimittäin sopinu, että päästään vierailemaan Suomen Pariisin suurlähetystössä. Meillä oli kuitenkin aikaa ennen vierailua, ja kulutettiin se kiertämällä vähän kauppoja ja kävelemällä Seinen rantaa pitkin kohti kohdetta. En tiiä paljonko matkaa lopulta tuli, mutta musta tuntuu että se oli aika pitkä. :D

Mahtava seinämateriaaliratkaisu.


Suurlähetystön olohuone. Tai joku semmonen.

Suomen suurlähetystö on kuulemma yksi tyylikkäimmistä Pariisissa. Sisustuksessa on teemana vuodenajat ja suomalainen suunnittelu ja paikka oli kyllä ihan hieno. Tavattiin myös itse Suomen suurlähettiläs. Hörpättiin kahvit, ihmeteltiin paikkoja ja lähdettiin jatkamaan matkaa. Koska keli näytti varsin hyvältä ja satuttiin olemaan Seinen rannalla, päätettiin lähteä jokilaivalle. Siinä näki ihan kivasti sellasta, mitä ei ehkä muuten näkisi. 



Iltapäivästä alkoi vähän sadella, joten lähdettiin takas kaupoille. Käytiin mm. testaamassa paikalliset macaronsit siinä Essiä odotellessa. Illalla käytiin vähän kuikuilemassa seuraavan päivän kohdetta, Montmartrea ja käytiin siellä sitten syömässä vähän italialaista. Oli molto bene.

Mikkelin metroasema Pariisissa!

Seuraava päivä aloitettiin lätkämatsilla pubissa. Just sopivasti oli mm -kisojen Suomi-Ranska peli tuona päivänä, joten mehän mentiin paikalliseen muiden suomalaisten kanssa ja huudettiin Suomi nihkeään voittoon. Siitä lähdettiin jatkamaan kohti Montmartrea. 

Faktaa: Montmartre eli "marttyyrien vuori" on kukkula, ja yksi mun suosikkialueista Pariisissa. Tiiättekö sen leffan Amelie? Se on kuvattu kyseisellä alueella, enkuks se nimi taitaakin olla Amelie from Montmartre. Outo mutta hyvä leffa. Anyways. En oo mitään museoita ja kirkkoja kiertelevää tyyppiä, mutta Sacre Coeurin kirkko oli melko vaikuttava ja se me sitten käytiin kiertämässä. Alueella oli markkinat ja kirkon edustan portailla istuskeli paljon porukkaa, joten mekin käytiin ostamassa mansikoita ja halpaa skumppaa ja istuttiin sinne muiden sekaan. 


Sama mesta hämärällä.




Ylläolevassa maailman söpöimmässä kahvilassa käytiin lounaalla syömässä taas vähän paikallista. Tällä kertaa testattiin lohiquiche, eli semmonen suolanen piirakka. Ei kuulkaa yliopistokahvilan suolaset piirakat paljon maistu tämän jälkeen.


Ja sitten se Amelien kahvila. Elokuvan yks tärkeistä paikoista on ylläoleva kahvila ja sinne oli päästävä. Täydellisen ranskalaisen fiiliksen lisäksi sieltä sai erittäin hyvää kahvia ja ihania jälkiruokia (nää jutut näyttää olevan aika ruokapainotteisia..). Creme brulee oli meikäläisellä vielä ottamatta, joten sillä mentiin. Kattokaa nyt tota mun ilmettä, kui kivaa toisella voi olla? :D

Moulin Rouge ei ees mahtunu kokonaan kuvaan.

Päivä meni kierrellessä Montmartrea ja kaikista Pariisin ihanista paikoista tälle kukkulalle päätin muuttaa sitten kun musta joku kaunis päivä tulee niin rikas, että voin käyttää päivät istuskellen katukahviloissa juomassa kahvia ja viiniä. Loppukaneettina voisin todeta, että Pariisi oli paljon enemmän kun odotin, ja että palaan kyllä vielä. Kiitos Essille ja Ellille, oli mahtava reissu! 



<3: Viivi

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Pariisi, osa 2

Hetki siinä menikin, mutta tässä tää ois. Testaan yleisön pyynnöstä isoja kuvia, laadulla ei palkintoja voiteta mut kestäkää se.

Oltiin siis Pariisissa. Essillä oli torstaina aikanen herätys töiden takia, joten me lähdettiin samalla oven avauksella, että ehditään käydä kaikkialla. Ekana suunnattiin kohti pakollisinta eli Eiffeliä. Jonoa ei siinä vaiheessa aamua vielä hirveesti ollu, joten päästiin aika sujuvasti hissille ja ylöspäin. Sen kerran kun sinne mennään, niin sitten mennään ylös asti.




Kuvan pilvet ovat harhaanjohtavia, oikeesti tuolla oli kuuma ja välillä aurinkokin paisteli.

Ylhäällä heiluttiin kartan kanssa sen verran, että päätettiin lähteä seuraavaksi kohti Riemukaarta ja Avenua des Champs-Élyséetä. Oikeestaan löydettiin Elysee ihan vahingossa. Aikamme siellä ihmeteltyämme todettiin, että on ruoka-aika. Istuttiin siis katukahvilaan syömään baguettea, kuinkas muutenkaan. 



Riemuidiootti Riemukaarella.


Seuraavaksi päätettiin ottaa suunnaksi Louvre. Tässä vaiheessa oltiin jo kävelty jonkun verran ja metropysäkkikin sattu just sopivasti kohdalle niin sillähän lähdettiin. Kun tultiin metrosta ulos, päädyttiin johonkin ostoskeskukseen. Löydettiin kyltti, joka ohjeisti Louvreen ja mehän vaan käveltiin sisään. Jälkeenpäin kuultiin, että sinne joutuu tavallisesti jonottamaan tuntikausia, ja ollaankin mietitty että mitä tehtiin väärin. Ei myöskään jouduttu maksamaan mitään, koska alle 25-vuotiaat pääsee passia näyttämällä ilmaiseksi. Lipuntarkastuksessa mun passia kattonut nainen alkoi kysellä multa, että milloin on paras aika mennä Suomeen ja muuta mukavaa. Takana oli siinä vaiheessa vähän jonoa niin eipä tuota hirveen pitkästi viitsinyt ruveta valistamaan. Käskin mennä kesällä kun on valoisaa. :D 




Louvre oli ihan tajuttoman kokonen. Käytävien seinillä on oikeasti paljon sitä taidetta ja ne käytävät jatkuu joka suuntaan ihan loputtomina. Eihän tuota ole mitenkään mahollista kiertää kokonaan. No mehän ajateltiin etsiä se yksi ja ainoa Mona Lisa. Kyllä sitä haettiinkin ja olihan sitä muutama muukin tullu kattomaan. Tässä se nyt on, ihan teitä varten otin kuvankin oikeen. Oli muuten yllättävän pieni taulu.


Louvresta lähdettiin kävelemään kohti latinalaiskorttelia. Essi oli näyttänyt meille paikan, josta saa superhyviä crepesejä, ja koska Essin maku on osoittautunut pettämättömäksi, sinne lähdettiin. Oltiin yhdellä sillalla kävelemässä, kun kuulin sellaista täydellistä haitarimusiikkia, mitä kaikissa Ranskaan sijoittuvissa leffoissa soi. Siellä istui pieni vanha pappa soittamassa ja mun oli aivan pakko antaa sille rahaa, koska se oli tehny mun päivästä täydellisen.


Parasta.

Illalla käytiin Essin kanssa syömässä ja loppuilta juotiin viiniä siellä ihanassa pikku yksiössä. Perjantain ja lauantain taidan jättää myöhemmälle, koska onpahan teilläkin joku syy tulla taas kurkistelemaan. Joskus voisin ehkä myös kertoo, mitä mulle tällä hetkellä kuuluu.

-Viivi