torstai 23. huhtikuuta 2015

Malesia

Onko koneessa lääkäriä?

Jokanen matka vaatii isomman tai pienemmän katastrofin. Meidän kohdalla se oli kynsisaksien menetys ja myöhästynyt lento. Mehän matkustettiin pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa ja meikäläinen ei ollu taas ajatellu asioita ihan sinne loppuun asti. Olin välttäny ottamasta mitään liian isoja shampoopulloja tms. mukaan koska nehän takavarikoidaan nesteenä. Turvatarkastuksessa virkailija pyysi mua sitten avaamaan kassin ja olin että whaaat. Tajusin muutaman minuutin jankkaamisen jälkeen, että se puhuu saksista (aasialaisten englanti, voi jösses). Ihmettelin sille, että tosiaanko se meinaa multa mun pikkuruiset (Fiskarsin!) sakset viedä, ihan ku niillä jonku tappaisin tai räjäyttäisin. Kyllä, valitettavasti. Lyön vaikka vetoa että ne arpoo noita takavarikoituja aarteita jossain firman pikkujouluissa. Näin tuli matkalle lisähintaa reilut kymmenen euroa.

No päästiinpä koneeseen. Alettiin hitaasti siirtyä kiitorataa kohti, kun yhtäkkiä käännyttiinkin takas ja parkkeerattiin siihen mistä lähdettiin. Jahas, noniin. Pommiuhka? Vikaa moottorissa? Tiiättekö kun leffoissa tulee se kuulutus "Onko tällä lennolla lääkäriä"? Tulipahan sekin kuulta in real life. Lentoemäntä oli saanu sairaskohtauksen, ja koska koneessa ei tietenkään sitä lääkäriä ollut, odoteltiin sellasta puolisen tuntia. Toinen puoli tuntia odotettiin korvaavaa työntekijää, koska henkilökuntaa on oltava se tietty määrä. Odotteluun meni siis lopulta saman verran aikaa kun itse lentoon Singaporesta Malesian Langkawille.

Langkawi on oikeastaan saariryhmä ja siihen kuuluu 99 saarta. Isoimman saaren nimi on myös Langkawi ja sinne me mentiin. Saarelta ei mitään isoja turistirysiä löydy, vaan esimerkiksi Pantai Cenang, jossa me oltiin, koostuu lähinnä rannasta ja sitä myötäilevästä kadusta, jonka varrelta löytyy majotukset, ruokapaikat ja kaupat. Cenang (niinkuin luultavasti muutkaan Langkawin paikat) ei oo mikään shoppailijan paratiisi. Kaupat myy aikalailla samaa turistitavaraa, eikä esimerkiksi länsimaista vaatekauppaa tainnut olla yhtäkään. Ei sillä että sinne oltais shoppailemaan mentykään. Tarkotushan oli lojua vaakatasossa loman loppupuolisko ja siinä me aika hyvin onnistuttiinkin. Vähän pitää aina tekemistäkin keksiä, joten ihan koko loma ei mennyt rantatuolissa.



Yhtenä päivänä tuli otettua skootteri alle ja lähdettyä vähän kattelemaan saarta. Langkawilta löytyy jonkun verran korkeuseroja, ja sinne on tehty köysihissi ja Sky Bridge, josta on melkoset näköalat. Sinne oli päästävä. Otettiin se tietysti ekaksi kohteeksi. Ylhäällä oli pari eri tasoa, joilta näki melkeenpä kaikkiin suuntiin, ja mikäli halus päästä Sky Bridgelle, piti kävellä nelisensataa metriä viidakossa. Sinne menijöitä varoteltiin kovasti vaikeakulkuisuudesta ja korkeuseroista, mutta kuten sanottu, sinne oli päästävä. Mäkistähän se oli ja siinä kuumuudessa melkonen kokemus, mutta en sanois erityisen vaikeakulkuiseks. Maisemat oli tottakai aika mielettömät. Yhden työntekijän mukaan oltiin korkeimmillaan 700 metrissä merenpinnasta.





Huikeiden maisemien jälkeen lähettiin jatkamaan matkaa kohti toista, vähän isompaa kylää, Kuahia. Maisemat matkalla oli myös melkosen hienoja. Nähtiin maaseutua, jossa kulki vapaana jotain muulin näkösiä, ajettiin vähän isompaa valtatietä ja ihmeteltiin apinoita, jotka hengaili tien varressa metsäisemmillä tieosioilla. Kuahissa ei loppujen lopuks vietetty kauheesti aikaa. Todettiin, ettei siellä mitään erikoista ole, käytiin kattomassa kotkapatsasnähtävyyttä ja lähdettiin ajamaan takas Cenangille.



Loput päivät meni aikalailla rentoillessa. Tässä on nyt alkanu opiskelut ja ens viikolla on välikokeet, joten haluttiin ehtiä olla tekemättä mitään. Meidän hotellista katsottuna tien toisella puolella sijaitseva ranta mahdollisti sen aika kivasti; hiekka oli valkosta, vesi kirkasta, ihmisiä tarpeeks vähän ja aurinko taivaalla.





Sunnuntaina lennettiin Kuala Lumpurin kautta Bangkokiin. Tekemistä on viimeset pari päivää ollu ihan tarpeeks ja saatoinpa hommata itelleni kesäks lyhyen mutta sitäkin merkittävämmän työharjottelupaikankin. Siitä lisää myöhemmin. Tähän väliin pitkästä aikaa pitkä viikonloppu Bangkokissa.



-Viivi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti