Kooste kuluneesta lukuvuodesta

Taas multa kysyttiin, enkö enää kirjoita blogia. Tämä nyt vaan viestii siitä, että joku käy täällä edelleen, joten miksi en jatkaisi silloin tällöin kuulumisten kertomista huolimatta siitä, että aikaa edellisestä kerrasta on vähän vierähtänyt.

Meneillään on isoja muutoksia, jotka on aiheuttanut pienen pientä kriisiä. Mun viimeinen opiskelijavuosi on päättymässä, ja toukokuussa muutan pääkaupunkiseudulle pysyvästi (tai niin pysyvästi kuin muuttoaltis liikkuvaa elämää viettänyt voi muuttaa). Valmistuminen on oikeasti käsillä, sain viimeiset tentit läpi, ja gradun puolikas käsitellään seminaarissa nyt huhtikuussa. Loput gradusta on tarkoitus kyhätä kasaan kesän aikana.

Siihen liittyen erikoista on myös se, että en ole menossa kesällä ollenkaan töihin. Tämä on ensimmäinen kesä vuosiin, kun aion ottaa vähän omaa aikaakin ja hengähtää ennen kun menen oikeisiin vakitöihin. Satunnaista työkeikkaa teen kyllä mutta en kokopäiväisesti.

Kriisi tämä on siksi, että olen liian tottunut Vaasaan ja opiskelijaelämään ja siitä on todella vaikeaa päästää irti. Ei vähiten siksi, että tänne jää paljon tärkeitä ihmisiä. Viiden vuoden aikana on ehtinyt luoda sellaisia ystävyyssuhteita, joita en olisi voinut kuvitellakaan kun opintoni aloitin.

Tää vuosi on ollut edeltäjiensä tapaan ihan älytön.

Syksyllä oli pari reissua (Kroatia/Bosnia & Hertzegovina ja Puola), ja olin perustamassa yllättäen uutta vaaliliittoa edarivaaleissa. Homma niin sanotusti eskaloitui ja yhtäkkiä meillä oli suurin ehdokaslista ja ihan mahtava porukka. Edarihommista tuli jälleen sydämen asia, ja nyt oon toiminu meidän uuden edariryhmän puheenjohtajana.

Lisäksi juhlittiin CoMedian synttäreitä ja käytiin Jyväskylässä viettämässä viikonloppua ihanien ihmisten kesken.

Gdansk kohteli hyvin. Suosittelen joulumarkkinakohteeksi. 

CoMedian synttäreillä näky vissiin vähän naamasta että saman illan edrivaalivalvojaiset jännitti.

Pikkujouluja vietin äitin kanssa Hartwall-areenalla Raskasta joulua -keikalla, uusi vuosi meni fiinisti Haikon kartanossa.

Kevät on mennyt pääosin gradua tehdessä ja ikäkriiseillessä. Tammikuussa käytiin päiväreissulla vihdoin ja viimein Uumajassa, ja helmikuussa oli yksi kevään kohokohdista kun juhlittiin ylioppilaskunnan 50-vuotisia.

Kohti ruotsalaista auringonlaskua.

 Vujujännä.

 Melekoset kinkerit.

 Silliksellä yllättävän eläväistä porukkaa.

Tämä kuva ilmentää virallisesti sitä fiilistä kun tutkinnon vika tentti menee läpi.

 Maaliskuussa käytiin Dublinissa. Ihana paikka.

Huhtikuu menee lähinnä Vaasassa ja kohtahan se ois jo vappukin. Jos esim. reissuista kiinnostaa lukea enemmän niin kertokaa ihmeessä. Muussa tapauksessa palailen asiaan varmaan vapun jälkeen. Yritän nyt kuitenkin pitää tätä blogia jatkossakin elossa edes jossain määrin.

-Viivi 

Tukholma kuvina

Terve taas. Nyt on kesäharkka taputeltu ja takki tyhjänä siirrytty lomille. Olo on omituinen, viihdyin töissä hyvin, enkä osaa vielä asennoitua lomailemaan. Ehkä huomenna sitten, kun lähetään Laurin kanssa Prahaan. Työkaverit oli noteerannu mun kiinnostuksen musiikkia ja keikkoja kohtaan, ja ne oli hankkinu mulle läksiäislahjaksi lahjakortin Ticketmasteriin. Lisäksi sain tietenkin kaikennäköstä Yle-kamaa. Parasta. Meinas itkettää.

Nyt kuitenkin asiaa kesäkuisesta viikonlopusta Tukholmassa. Mun hyvä ystävä Laura on siellä urheilutoimittajana, joten kylään oli päästävä. Tukholma on ennestään tuttu, joten tiukkoja aikatauluja ei viikonlopulle tehty. Enemmänkin agendana oli vaihtaa kuulumisia ja käydä kiertelemässä siellä minne jalat vie.

Olin kohteessa perjantai-iltana, joten sillon ei enää tehty mitään ihmeempää. Lauantaina jalat vei ensiksi Södermalmilla olevalle katukirppikselle. Törmättiin myös puistoon, jossa oli just menossa colour runin alkujumpat, joita jäätiin ihmettelemään. Keli oli luonnollisesti hyvä, olinhan mä tilannu aurinkoa sille viikonlopulle.

Pysähdyttiin maailman söpöimpään kahvilaan miettimään jatkosuunnitelmaa, ja todettiin seuraavan kohteen olevan tietysti vanha kaupunki. Sinne on aina päästävä, koska onhan se paras paikka kävellä päämäärättömästi ympäriinsä.

Jos jollekin ei oo vielä tullu selväksi, niin tykkään kuvata taloja. Onneks Lauralla on sama vika, viihdyttiin noilla hoodeilla hyvän aikaa. Välillä istahdettiin lounaalle ja kahville. Lopulta päädyttiin vielä uudemman kaupungin puolelle ja vähän shoppailemaankin. 

Illemma lähdettiin vielä erikseen kävelemään ympäri Södermalmia ja ottamaan kuvia. Lauralla on työn puolesta vähän semmonen parempi kamera ja osaa se sitä kyllä käyttääkin. Alla olevat kuvat on Lauran ottamia, kiitti näistä (ja muistakin) jos luet tätä.

Sunnuntaina tapettiin aikaa ennen mun lentoa (kyllä, matkustin lentäen, kiireiset ei ehi risteillä) ja istuskeltiin puistossa jätskillä. Lentokentällä oli vähän semmonen fiilis, että pidempäänkin olisi voinut olla. Minkäs teet, töihin oli mentävä. 

Semmosta. Niinku näkyy, kirjottajana oon tällä hetkellä valitettavan laiska, mut heitän henkiset high fivet itteni kaa jo siitä, että saan jaettua tänne edelleen matskua. Multa voi toivoa, jos haluaa jotain tietynlaisia tekstejä tai ajatuksia, mut toistaseks jaan vaan kuulumisia ajottain, koska sitä oon kuullu toivottavan. Palataan asiaan kattavan festarikoosteen tiimoilta.

-Viivi

Elonmerkkejä

Terrrrrve.

Täällä mä vieläki oon, oikeesti. Kesä on mennyt aivan järkyttävää vauhtia, ja nyt on edessä pitkästä aikaa sellanen viikonloppu , että en oo lähössä mihinkään. Ehkä ehdin kirjotella parit tekstit menneistä parista kuukaudesta. Takana on nimittäin viidet festarit, Tukholman reissu, mökkeilyä, asuntomessut, Särkänniemeilyä, vaeltamista Nuuksiossa ja tottakai vähän töitäkin.

Tällä kertaa voisin muistella alkukesän Rockfestia. Tiiän hyvin, ettei kaikkia jaksa keikkakuvat kiinnostaa, joten en laita niitä mitenkään överisti. Jotain omia lemppareita vaan kuvitukseks. En tosin ottanutkaan niitä hirveesti koska tykkään fiilistellä ihan paikan päällä.

Mutta tosiaan. Mun kaveriporukkahan on musiikkimaultaan vähän jakautunutta siinä mielessä, että on muut ja sit oon minä. Ja Emppu, onneks. Hänhän tulikin sitten tänne etelän auringon alle (Hesaan) festaroimaan mun kanssa.

Perjantaina meinattiin myöhästyä ekalta keikalta kun hypättiin väärään lähijunaan, mutta onneks mulla on tapana olla etuajassa. Ehittiin sit kattomaan Royal Republicia, ja kaikille niiden musasta tykkääville voin kyllä suositella myös livenä nähtäväks. Olivat hyviä, ja sillä polkastiin kivasti käyntiin se viikonloppu. Perjantaina esiintyi myös mm. Viikate, jonka näin itseasiassa uudestaan Jurassicissa tässä elokuun alussa. Mutta mites toi perjantain pääesiintyjä? RAMMSTEIN. Kymmenen vuotta sitten löysin kyseisen orkesterin ja nyt vihdoin ***un viimein näin sen livenä. Jos ootte oottanu jotain 10 vuotta nii tajuutte. Oli kyllä sen arvosta.

Rammsteinin jälkeen mentiin hetkeks seurailemaan vielä Infected Mushroomia, mutta siinä alko jalat ja selkä väsyä siihen malliin, että nukkumaan oli päästävä. Jos järjestelyistä jotain sanois, niin sen että ei se nyt niin paha katastrofi ollut kun mitä media antoi ymmärtää. Vaikkakin parannettavaa oli. Poistuminen perjantaina oli vähintäänkin jännittävä seikkailu, koska järkkärit ei tienny mitään ja epätieto oli muutenkin vahvasti läsnä. Lopulta istuttiin lähijunassa ja naurettiin puol tuntia kun väsytti hieman.

Lauantai valkeni koomaisena mutta aurinkoisena. Muistinko tosiaan mainita, että kesän parhaat kelit oli tuona viikonloppuna? Kelpas. Lähdettiin valumaan Vehkalaan päin ja oltiinkin sopivasti kun Santa Cruz alotti. Voin tässä todistajien läsnäollessa myöntää, että ne hevilettipojat on huikeita ja tykkään niiden musasta älyttömästi. Sain sen käsityksen, että käännytystyö onnistui ja myös Emppu tykästyi.

Lauantaina panostettiin istumiseen vähän enemmän, ja alueella oli perjantaita aika paljon väljempää, joten anniskelun puolelta nähtiin hyvin mm. Michael Monroe, Pain ja Stamina. Lauantain pääesiintyjää Evanescencea oltiin sit taas aika hyvillä paikoilla kattomassa. Lähtö sujui tällä kertaa paremmin ja öisessä lähijunassa oli vähintäänkin yhtä väsyny meno kun perjantaina.

Santa Cruzin keikalla oltiin melkeen eessä. Pojat vetää kyllä hyviä livejä.

Rockfest oli huikee ja salaa toivon että päästään sinne ens vuonna samalla kokoonpanolla. Oli kivaa. 

Festaritiivistelmiä ja muuta settiä tulee pian lisää, siihen asti adios.

-Viivi 

Tervetuloa mun kesään

Jösses.

Mietin, että jaksanko ruveta edes kirjottamaan tätä nyt, koska sanottavaa on niin paljon ja huomenna ois vähän niinku aikanen aamu. Kirjotan kuitenkin. On näitä ennenki tehty vähäsanasemmin. Tässä ois ensin pari kuvaa vapulta, koska se oli loistava opiskelijavappu.

Vapun ykköstapahtuma oli CoMedian eli sen meijän ainejärjestön Harry Potter -sitsit. Heitettiin kavereiden kanssa joskus talvella läppää, että voitas toastata, eli juontaa ne, koska ollaan tämmösiä järjestöeläkeläisiä. Lopulta homma pääty siihen, että oikeesti oltiin siellä eessä vetämässä ne sitsit. Taivaalle kiitos pitkästä tukasta, sen ansiosta en joutunut laittamaan tollasta näädän näköstä peruukkia. :D Hieno kokemus, ja mikäli palaute oli rehellistä, vedettiin ilmeisesti ihan hyvin ja kaikilla oli hauskaa.

Yllä on kuva meijän vappujengistä, joka synty ku me kaikki oltiin aktiivisia vappuilijoita. Huikeinta on se, että ennen vappua en tuntenut näistä kovinkaan montaa kunnolla, mutta oli meillä kyl hauskaa.

Fiilis kun vappu on kivaa ja kesä alkaa ja paras kesäduuni.

Vapun jälkeen oli arkeen paluu melko raskasta, koska piti alkaa pakata muuttoa varten. Ollaan asuttu samassa kämpässä yli neljä vuotta, joten tavaraa oli ehtinyt kertyä ihan huomattavasti liikaa. Pari viikkoa meni pakatessa ja viimesiä kouluhommia duunaillessa ja viikko sitten olikin jo muutto. Me tultiin Espooseen, ja muuttokuorma tuli tänä viikonloppuna perässä, kun appivanhemmat toi sen. Paku on appiukon työauto, minkä takia ei ite voitu sitä tänne ajaa, kun se ois muuten jääny meille. Tää viikonloppu on sitten luonnollisesti menny tavaroita purkaessa ja eilen appivanhemmat vei meijät kattomaan Lauri Tähkää Hartwall Areenalle. Keikka oli ihan siisti, oli hyvät showt järjestetty.

Ja tosiaan, mullahan alkoi työt viime maanantaina. Odotin Ylen Mediatalon ala-aulassa, kun mua hakemaan tuli joku ihan vieras naama. Olin odottanut sitä, jonka kanssa olen ollut puheissakin, mutta sain kuulla, että käynnissä on hässäkkä, joten järjestelyjä vähän muutettiin. Sain läppärin ja tunnukset kaikkialle, kävin kierroksella ja opettelin kulkemaan siinä sokkelossa. Seurasin läheltä kun media puhui ensin Ylen riippumattomuusselvityksestä, sitten Ylegate -kirjasta ja lopulta siitä, kun firman johto kävi mediassa keskustelemassa edellisistä. Pääsin osallistumaan mediaseurantaan ja kirjotin ekat juttuni. Olin koulutuksessa ja sain luvan mennä koska vaan kattomaan Uutisvuodon kuvauksia. Tutustuin viestintätiimiin ja sain oman kahvimukin. Omasta mielestä meni noin niinku aika kivasti.

Vaikka huomenna oon ihan totaalisen kuollu aamulla, ootan tulevaa viikkoa innolla, eikä maanantai aiheuta minkäänlaisia negatiivisia tunnelatauksia. Perjantaina lähen vähän käymään Mikkelissäkin, joten superjees viikko tulossa.

Huippua kesän alkua kansalaiset!

-Viivi

Budapest

Terveppä terve. Tässä muuttopakkailun välissä aattelin ottaa vähän lepiä ja tyrkätä ulos kuvat Budapestistä. Siinä on kyllä kans yks hehkutuksensa ansainnut kaupunki. Oikein nätti ja viihtyisä, hyvät kulkuyhteydet ja voi että, ne kylpylät.

Uskokaa huviksenne, noita katukuvia tuli otettua jokunen. Euroopassa matkustellessa homma menee mulla aina siihen, että kuvaan vaan taloja, koska vanha arkkitehtuuri on parasta. Ja me yleensäkin kävellään paljon, joten siinähän se menee samalla. 

Ratikoilla tuli ajeltua paljon. Olit sitten Hong Kongissa tai Unkarissa niin ota se matkakortti ja ajele ympäriinsä, se on kaikista paras tapa saada kuva kaupungista ja nähdä sellasiakin paikkoja mihin ei tuu käveltyä.

Tässä tullaan taas arkkitehtuuriin, mutta mun mielestä Budapestissä on yks arkkitehtonisesti hienoin kauppahalli, mitä oon tähän mennessä nähnyt. Mieleen tulee elokuvien vanhat rautatieasemat. Varsinkin aamulla tunnelma hallissa on jotenkin hieno, kun turisteja ei vielä ole ja myyntikojuja vasta availlaan. Kauppahallin kakkoskerroksessa on ruokapaikkoja, ja jos käytte Budapestissä niin suosittelen syömään tuolla. Varsinkin sisäänkäyntipäädyssä ylhäällä on hyvä mesta, jossa käydään tiskillä valitsemassa mitä haluaa syödä ja ruoka maksetaan heti. Söin aivan törkeän hyvää lihaa siellä. Myös jälkkärit kannattaa ostaa kauppahallista, sillä myyntikojuissa on ihan mielettömät valikoimat leivoksia naurettavaan hintaan.

Lasin läpi otettu kuva, antakaa armoa.

Käytiin reissun aikana kahdessa eri kylpylässä. Toinen niistä on ylläolevissa kuvissakin näkyvä Lukacs. Paikka näytti ulkoapäin ihan joltain parantolalta, ja sitähän se tavallaan olikin. Jos jossain voi ihminen olla onnellinen ja päästä eroon kaikista vaivoista niin noissa kylpylöissä. Meikä kuuluu niihin, jotka sietää ihan miten kuumaa vaan, joten sellaset 40-asteiset altaat oli ihan parhaita. Kuvassa näkyy paikan yks ulkoallas, muuten ei allaskuvia olekaan, koska noissa paikoissa ei saa kuvata. Lukacsissa oli sisällä eri kokoisia pikku altaita, joissa oli eri asteiset vedet about 32 asteesta siihen neljäänkymmeneen.

Toinen paikka, jossa käytiin, on Királyn. Paikka on rakennettu 1500-luvulla, ja sitä on rempattu ehkä jopa kerran sen jälkeen. Nyt huom. Jos meette Budapestiin niin käykää nyt herranjumala ees tuolla. Kylpylä on hyvinkin alkuperäsessä kunnossa ja siellä vallitseva tunnelma on aivan uskomaton, jälleen kerran voisin sanoa, että ihan ku jostain leffasta. Kylpyläpuoli on pieni. Keskellä on pyöreä pääallas, jonka päällä on kupu, jonka rei'istä paistaa vaan vähäsen päivänvaloa. Sivuilla on kuuma ja kylmä allas. Noissa kylpylöissä ei tosiaan sa kuvata, ja seinäkyltit kehottaa olemaan hiljaa. Noihin paikkoihin mennään oikeasti rentoutumaan, ja porukka kunnioittaa sitä että siellä saa olla rauhassa ja hiljaisuudessa. Jos ikinä haet mielenrauhaa kärsivälle sielullesi, mene Budapestiin. 

Budan linnavuori on yks paikka missä kannattaa käydä. Se kuuluu Unescon maailmanperintölistalle, mikä on mun mielestä jo itsessään syy vierailuun. Ylläolevat kuvat on vanhasta kalastajalinnakkeesta, joka sijaitsee vuorella. Sinne pääsee kätevästi busseilla, ja suosittelen kyllä käymään. Linnavuori on aika iso alue, joten jos sitä ei jaksa kokonaan tutkia niin tää kalastajalinnake on ehkä paras kohde. Nuo rakennukset on mahtavia, ja ne on tosiaan sen verran ylhäällä vuorella, että maisemiakin riittää. Tuolta siis näkee kivasti joelle ja sen toiselle puolelle, missä kaupungin keskusta on. 

Tuo parlamenttitalo taas oli silleen aika kivalla paikalla ja oikeen hyvän kokonen ja näkönenkin, joten päätin että sitten kun on vähän noita säästöjä kertynyt, niin ostan talon itelleni. Ihan mainio laitos. Näkyy joelta kivasti. 

Siinä nopea kooste reissusta ja sen kohokohdista. Meikä palaa pakkailemaan, ja ens kerralla puhutaan vähän vapusta ja ehkä jo pikkusen töistäkin. 

-Viivi

Throwback

Lupailin tuossa pieni ikuisuus sitten kuvia maaliskuun reissuista. Tässä tulee Thaimaa, Unkarin saatte jossain vaiheessa. Myös vapusta on ehkä kerrottava muutamalla sanalla.

Siis apua, siitä Thaimaan reissustahan on jo kaks kuukautta. Noo parempi myöhään ku ei ollenkaan, vai kuinka? Etelään kyllä tekis taas mieli, varsinkin kun vappukelit oli mitä oli. Loma oli kuitenkin siinä maaliskuussakin ihan paikallaan, onhan tuota tekemistä riittänyt. Nää kuvat kertoo mun mielestä aika hyvin siitä, mitä tehtiin loman aikana (= chillattiin ja löhöttiin).

Oltiin tosiaan Kata Beachilla Phuketin saarella ja hotellin nimi on Peach Hill Resort. Hotellilla oli pari eri allasaluetta ja niillä tuli oltua varsinkin aamupäivisin aika paljon. Allasbaarista sai maailman parasta jääkahvia ja sitä tuli kyllä sillon tällön maisteltua. 

Tietty myös rannalla oltiin jonkun verran, se kun oli aikalailla naapurissa. Smoothieita vedin koko ajan ja pakko sanoo et syötiin myös hyvin. :D Kaks vuotta ollu hirvee ikävä thaikkuruokia, nii sen kerran ku sinne pääsi, piti sitten ehtiä syödä paljon kaikkea. 

Käytiin tietysti myös ajelemassa skootterilla. Näköalapaikat ja mutkaset viidakkotiet on parasta.

Edelliset kuvat on buddhavuorelta, jossa käytiin yhtenä päivänä skootterilla. Ajo oli mielenkiintosta, koska tie oli aika jyrkkää välillä, mutta sanoisin että kannatti ajaa. Maisemat oli mahtavat, ja mäen päällä oli valtava Buddha -patsas ja kaikkee muuta settiä. Oon vaihdosta asti ollu sitä mieltä, että jos jonain päivänä menee niin huonosti, että joudun hakemaan mielenrauhaa uskonnosta, käännyn buddhalaisuuden puoleen. 

Vuorella sai lainata huiveja, että sai peittää ittensä. Itsekin olin siveettömänä liikkeellä, joten thaikkutädit auttoi mua piilottamaan itteni (kts. eka kuva edellisestä kolmesta). Vuorella oli myös apinoita, ja kuten ylläolevasta kuvasta voi huomata, ne on tarkkoja siitä mitä syövät. :D

Ja tottakai käytiin myös veneretkellä. Käytiin parilla eri saarella tsiigailemassa rantoja ja snorklattiin. Kolmas kuva on lahdenpohjukasta, jossa snorklattiin ja jessus kun se vesi oli turkoosia. Kalat oli myös siistejä, mutta melkeen liiankin tuttavallisia. Tunnen vieläkin ne kylmät väreet kun joku hipaisee uidessa jalkaa. 

Illat meni pitkälti biljardia pelatessa ja vähän auringonlaskuja fiilistellessä. Katalla ei oo kovinkaan vilkas yöelämä, mutta sehän ei meitä oikeestaan haitannut, koska bilispöydät oli sen takia usein vapaana. 

Kaiken kaikkiaan aivan loistava loma, koska tuli rentouduttua ihan kunnolla. Thaimaa nyt on muutenkin aina sydämessä, joten ei kai tuolla huonoa lomaa voi ollakaan. Lennot meni yllättävän kivuttomasti, koska ne oli suorat, leffatarjonta oli jees ja ruuat oli hyvät. Tässäpä tää tälleen lyhyesti, palaillaan Budapestin merkeissä joku päivä. 

-Viivi