Kaikki valmistujaisista eeppiseen iskelmäfestarisukutapaamiseen

Antakaas kun avaan vähän tuota otsikkoa.

Meikä on HuK. Meikä on humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineena viestintä. Kuulostaapa se vieläki vaan aika hyvältä. Juhannusviikon tiistaina äiti tuli Vaasaan, ja keskiviikkona kävin hakemassa valmiin paperit, minkä jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Mikkeliä. Mulla oli siinä juhannuksena tosissaan semmonen rapsakka viiden päivän loma. Oon aina ollu tunnollinen sairastaja, joten olin tietysti nuhakuumeflunssassa sen loman ajan. Eipä tuo sen ihmeemmin tosin harmittanut kun tarkotus oli muutenkin lähinnä ottaa rennosti. Juhannuksen jälkeen sunnuntaina pidettiin kandikahvit, joihin kutsuttiin vähän naapureita sun muita. Oli nimittäin vähän hyvät tarjoilut taas äiti tehny. Jos ikinä on muutamakin päivä vapaata, niin jo äitin ruuat on riittävä syy lähteä Itä-Suomeen. Plus kesällä se, että pääsee mökille. Mikään ei oo niin jees ku mökkeily.

Juhannuksesta kun selvittiin, niin eipä siinä ollut kun pari hassua päivää välissä kun heti seuraavana viikonloppuna suuntana oli Himos ja Iskelmäfestarit. Älkää käsittäkö väärin. En oo oikeen sitä tyyppiä, joka lähtee oma-aloitteisesti mihinkään mikä viittaa iskelmään. Juttu oli niin, että siellä oli isän suvun porukkaa enemmänkin, mökki oli varattu ja kaikkea. Liput festareille saatiin isin kulttuuriseteleillä ja kyllähän ne lopulta kannatti ottaakin. Lähdin matkaan perjantaina töiden jälkeen junalla ja Lauri tuli Helsingistä moottoripyörällä. Se haki mut asemalta ja jatkettiin suoraan festareille. Muut oli jo siellä, ja ehdittiin vähän vaihtaa kuulumisia ennen kuin mentiin katsomaan Popedaa. Näin kyseisen bändin ekaa kertaa viime kesänä ja ne oli sen verran hyviä, että piti päästä nytkin kattomaan. 

Lauantaipäivä meni kivasti mökillä hengaillen, käytiin saunassa, syötiin ja juotiin ja vaihdettiin kuulumisia. Illaksi lähdettiin taas festarialueelle. Me käytiin katsomassa esiintyjistä Yö, Neljä ruusua, Apulanta ja jostain syystä oon ollu myös osan aikaa paikalla Paula Koivuniemen keikalla. Siltsu me missattiin ku oltiin syömässä muikkuja. Oli kuulkaa hyvä muikkuja, ei tuomita. Nähtiin sitäpaitsi oleellisin, eli sydämen muotoset ilotulitukset. Jes. Pakko sanoa, että Neljä ruusua yllätti, se oli tosi jees. Apulanta oli kans hyvä, oon kuunnellu sitä jo joskus kymmenen vuotta sitten, joten biisit on hallussa. Se oli nyt jotenkin vielä paljon parempi kun viime vuonna kun käytiin kattomassa sitä Juva rokkaa -festareilla. Nyt ei naureta, Juvassa on kuulkaa asennetta.  

Joskus yön ja aamun taitteessa päästiin takasin mökille, meitä oli tosiaan yhteensä joku 17 ja puolet oli jo lähteny aikasemmin. Aamulla laitettiin kamat kasaan, kytättiin taivasta ja lähdettiin moottoripyörällä kohti Teuvaa, jossa meijän oli tarkotus vaihtaa auto alle. Koko päiväks oli siis luvattu sadetta, mutta pisaraakaan ei saatu niskaan. Jalasjärvellä paistoi aurinkokin. Kolmen tunnin matka kakspyöräsellä meni kyllä yllättävän nopeesti, pönötin vaa takapenkillä ja kattelin maisemia. 

Ihan sairaan kiva reissu, vaikka pikkusen meinas väsyttää jälkeenpäin. Taas todettiin, että pitäis nähdä useemmin sukulaisten kanssa. Tää reissuaminen ei tosin tähän pääty, vaan tulevana viikonloppuna käännetään nokka kohti paljon puhuttua, legendaarista.....tittidiiii.....Kajaania! No kyllä, sitä juuri. Pastellikaksoseni eli riemuidioottitoverini Elli on kutsunu meidän porukkaa sinne jo ajat sitten ja nyt saadaan viimein aikaseks mennä. Kerrankos sitä. :D 

Nyt loppu, täähän lähti aivan käsistä.

-Viivi