Hyvin alkanut viikko

Toissayönä oli mun tähänastisen elämän pahin myrsky. Jyrinä tuntu sielussa asti ja taivas välähteli sekunnin välein parin tunnin ajan. Tuuli oli niin kova, että kymmenennen kerroksen asukkaana oikeasti pelkäsin ikkunoiden hajoavan. Hatarasti tiivistetyn huoneen läpi kulkeva tuuli heilutti vessan ovea paikallaan ja siitä kolinasta olis voinu päätellä että joku pyrkii ulos sieltä vessasta. Meikälänenhän ei nukkunut. Kuulin juttua, että jotkut oli vedellyt sikeitä eikä edes tiennyt koko myrskystä, en usko.

Aamulla oli tulva. Pihalla ja lähikaduilla vettä oli parikymmentä senttiä. Ihmeteltiin pariin kertaan Bangkokin viemäröintiä. Tiet oli tukossa, kuulemma joku onnettomuus. Yhdistetään se muutenkiin ruuhkaiseen Hua Makin aamuun, tuloksena 15 minuutin koulumatka kesti joillakin 3h. Itse selvisin 40 minuutilla. Liikenne siis todellakin seisoi.

Changilainen koirakin tietää, että sadekausi on tulossa. Nyt sen huomaa Bangkokissakin.

Koululla menin kyselemään registration officesta, olisko deposit -kuitti jo tullut. Me maksettiin Bangkokiin tullessa määrätty summa rahaa koululle ja nyt meidän pitäis saada siitä aika iso lohko takaisin. Yksityisen koulun byrokratia kuitenkin vaikeuttaa hieman rahan saantia, onhan se nyt voitto jos joku ei vaivaudu vaikean paperisodan takia deposittiaan hakemaan takaisin. Ensin pitää täyttää lomake ja haalia allekirjoituksia. Mulla kävi hyvin kun vaihtarivastaava lupas hommata nimet mulle ja toimittaa paperin oikeeseen paikkaan. Nyt, kahta viikkoa myöhemmin mulle oli tarkoitus olla kuitti, jolla voin jostain tietystä pankista mennä hakemaan rahoja. Mutta kappas vaan, ei löytynyt. Ei ollut kuulemma meikäläisen paperia tullut. Tätä on nyt selvitelty kaks päivää. Minähän en luovuta, raha on aina rahaa. Taistelu jatkuu.

Tänä aamuna koettiin aivan uudenlaisia kauhunhetkiä. Heräsin siihen, että oli kuuma. Siis mitä? Meillähän on ilmastointi. No katos vaan, edellisyönä oli ollut taas jonkunasteinen myräkkä, ja meidän ilmastointipömpeli oli hajonnut. Uskokaa vaikka huviksenne, ei täällä eletä ilman ilmastointia.

Pääsin ilmastoimatonta kämppää pakoon koululle, jossa mulla oli esitelmä aiheesta, jonka tiesin puoliksi. Tiedonkulku oli ollut hieman vajavaista ja edellisviikolla olin pois tunnilta. Aihe oli eräs luottokorttifirma ja se, kuinka asiakashankintaa voitaisi kehittää. Tunnin alussa joku tän firman jehu ilmestyi luokkaan kuuntelemaan esitelmiä ja meikäläistä hävetti jo valmiiksi.

Aihe oli kuitenkin melko helppo. Improvisoinnilla ja yllättävän hyvällä Power Pointilla päästiin pitkälle ja lopulta saatiinkin kiitosta itse edustajalta. Päästiin tunnilta etuajassa. Loppupäivän aikana ehdittiin siivoamaan, pyykkäämään, uimaan ja ilmoittamaan hajonneesta ilmastoinnista. Tunti vikailmoituksen jälkeen meidän ovelle tuli iloinen pikku huoltomies, joka laittoi jäähdytyksen kuntoon. Ilmastointi toimii ja huomenna on viimeinen varsinainen koulupäivä.

Neljä tenttiä on vielä edessä ja deposittisota jatkuu, mutta ehkä mä selviän.

-Viivi